Naarmuja ja kynsihuoltoa

Kuten sanottua edellisessä postauksessa, tämä meidän koiraduo ei leikkimistä lopeta. Painiminen on joskus aika rajunkin näköistä, eikä aina ole ihan tiedossa kumpi on se, joka painia vie ja kumpi vikisee. Tästä aiheutuu vähän harmiakin, Veskulla on nähtävästi kulmahampaista tulleet reiät niskassaan ja Lillillä on naarmuja ympäri kroppaa. Ja minä haluan viedä tanskandoggien erikoisnäyttelyyn tulevana sunnuntaina naarmuttoman koiran! Noh, niille ei näin nopeasti mahda mitään, mutta kumpikin koira joutui pedikyyriin.

Otin nyt perus koirien kynsisaksien lisäksi avuksi viilan. Se on pieni metalli- tai lasiviila jonka mieheni minulle kiikutti, mutta eipä siitä ollut paljoakaan hyötyä. Ehkä sai hieman siistittyä leikatun kynnen reunat, mutta lyhentämiseen se oli aivan turha kapine. Liian hidas. Ongelma on se, että kynnet ovat jossain kohtaa kasvaneet sen verran, että nyt on vaikeaa saada niitä lyhennettyä. Pitäisi ensin saada suoni kynnen sisällä vetäytymään kauemmas. Viila olisi ollut hieman hellävaraisempi ja turvallisempi jolla pääsisi aivan siihen suonen tuntumaan ja saisi sen vetäytymään ehkä nopeammin... Mutta näillä mennään, ehkä haen paremman viilan tähän tarkoitukseen.

Jospa nyt pysyisi kyljet naarmuttomana Lillillä, Veskun niskaan tuleville rei'ille ei kukaan muu kuin Vesku voi yhtään mitään. Se on aivan liian kiltti, eikä komenna Lilliä kunnolla. Ikinä.